torstai 4. tammikuuta 2018

88. lastausongelmia - apua Kari Vepsältä


Kaikista kuvista kiitokset Karla Rasilainen!

 
Meillä on oikeastaan vuoden verran ollut hiukan vaihtelevasti haasteita lastauksen suhteen. Alkuun ongelmat oli aika pieniä ja esimerkiksi liinojen tai kaurojen ( :D) avulla saatiin Nuppu traileriin suht helposti. Liinoista ja kauroista meni kuitenkin teho aika nopeasti, ja lastausaika alkoi venyä huonoina päivinä kolmeenkin tuntiin. Lopulta lastausoperaatio meni siihen, että saatiin joku muu ihminen auttamaan, joka saattoi saada sen kyytiin yllättävänkin helposti. No mitä Nuppu sitten teki, kun oli kerta niin haastavaa? Tyypillisesti se meni poikittain lastaussillalla, peruutti trailerista ulos ennenkuin takapuomia saatiin kiinni, hyppi pystyyn, ei suostunut liikkumaan eteenpäin tai vain jyräsi paikalta pois.

Reissaaminen ei ollut enää kovin mukavaa, kun lastauksesta sai aina ylimääräisen stressinaiheen, varsinkaan kun siihen tarvittavaa aikaa ei voinut oikein tietää etukäteen. Ongelma ei varsinaisesti ollut siinä, että Nuppu ei ikinä menisi kyytiin. Aina me ollaan päästy lähtemään reissuihin, mutta lastaus ei vain ollut millään tavalla varmalla pohjalla, Nuppu teki yksinkertaisesti tasan niinkuin se itse halusi :D Saatiin yhdeltä ihanalta tallilaiseltakin apua ja harjoiteltiin kotona lastausta useita kertoja, ja se sujuikin jo tosi paljon paremmin muun ihmisen lastatessa, mutta tilanne palasi lähes ennalleen kun mä olin se ihminen joka lastasi,

väsy :D

Meiltä loppui yksinkertaisesti ideat ja vähän motivaatiokin kaikkeen lastaukseen liittyen, joten päätettiin kysyä apua Kari Vepsältä. Useampi tuttu kertoi saaneensa Vepsältä apua ongelmiinsa ja yhdellä Vepsän kurssilla olin ollut katsojana, mutta sen kummemmin en ollut kuitenkaan Vepsän oppeihin perehtynyt. Suhteellisin avoimin mielin siis lähdettiin kohti Karkkilaa ja Vepsän tallia, tosin oltiin hiukan myöhässä paikalla, kun lastaukseen meni aikaa hiukan kauemmin kuin kuvittelimme :D

Perille tultuamme Nuppu pääsi tutustumaan pyöröaitaukseen ihan itsekseen. Käytiin sitten Vepsän kanssa meidän ongelmat läpi, ja oltiin kaikki samaa mieltä siitä, että varsinkin kisahevosen kanssa lastauksen pitää sujua kuin vettä vaan. Me saatiin sitten mennä pyöröaitauksen viereiseen katsomoon vilttien alle isän kanssa, kun Vepsä aloitteli Nupun kanssa työskentelyä ympyrässä. Vepsä selosti koko ajan samalla kun teki, ja oli mielenkiintoista nähdä miten Nuppu suhtautui tämmöiseen uudenlaiseen otteeseen :D Perusajatuksena oli että ihmisestä tehdään nyt johtaja. Aikaisemmin Nuppu on ajatellut lähestyvän ihmisen "alamaisena" tai korkeintaan ruokkijana, vaikka pääasiassa se onkin käyttäytynyt ihan hyvin. Ongelmat ovat tulleet ilmi vasta lastauksessa.

väsy :D


Tätä johtaja-ajatusta lähdettiin työstämään sen periaatteen kanssa, että hevonen ei saa kääntää takapuolta ihmiselle. Käytännössä siis ympyrässä liikkuessaan hevosen piti kääntyä aina niin, että pää oli ihmistä kohti. Toinen perusperiaatteista oli, että hevonen ei saa tulla ihmisen eli johtajan reviirille ilman lupaa. Vepsä korosti myös kovasti sitä miten hevonen on luotu liikkumaan, ja miten niiden pitää saada yksinkertaisesti liikkua tarpeeksi!

Hetken ympyrässä pyörimisen jälkeen otettiin työvälineet käyttöön, jotka olivat kaikessa yksinkertaisuudessaan naruriimu ja köysi. Vepsä alkoi sitten tekemään Nupun kanssa neljää perusharjoitusta, jotka samalla sain "kotitehtäviksi".  Ensimmäinen oli peruutus, toinen luoksetulo, kolmas seuraaminen niin, että hevonen pysähtyy kun mä pysähdyn, ja neljäs kääntyminen niin, että heppa seisoo paikoillaan ja kääntyy mun mukana kun kävelen sen ympärillä. Kuulostaa tosi yksinkertaisilta, ja näitä käytännössä tuleekin tehtyä paljon ihan perus arjessa. Nyt sain kuitenkin tosi hyvät ja selkeät ohjeet miten näitä teen, jolloin tekemisestä tulee vähän johdonmukaisempaa aikaisempaan verrattuna. Näistä perusharjoituksista siis kaikki lähtee. Lastausta varten Vepsä opetti Nupulle lisäksi ns. lähetyskäskyn.

Parin tunnin verran työskenneltiin pyöröaitauksessa, jonka jälkeen lähdettiin käymään vielä "temppuradalla". Siellä oli kaikenmaailman erikoisuuksia, mm. uimapötkylöistä ja muovipussinriekaleista tehtyjä portteja sekä "kiikkulauta" (samanlainen mitä koirilla agilityssä)! Näistä kaikista pikku Nuppu porhalsi läpi pariin otteeseen, ja sitten siirryttiin trailerin luo.


Trailerin kanssa perusajatuksena oli, että trailerin takaosa on työskentelyaluetta. Esim. jos laitetaan hevosta kuntoon, se tehdään aina muualla kuin trailerin takana. Trailerissa sisällä taas on "ravintola auki", siellä saa olla rauhassa ja syödä. Mikäli traileriin kyytin meno ei miellytä, trailerin takana joutuu töihin. Lastaussillalla/sen edessä saa seistä myös rauhassa, mikäli pää on traileriin päin. Sitten otettiin käyttöön ympyrässä opetettu lähetyskomento. Seison hevosen vasemmalla puolella, köysi vasemmassa kädessä ja häntä oikeassa kädessä. Ensin nostan vasemman käden "ylös", ja ikäänkuin osoitan hevoselle suuntaa traileria kohti. Mikäli hevonen ei liiku eteenpäin alan naksuttamaan suulla, jos vieläkään ei tapahdu mitään, voin huomauttaa sitä köyden päällä lavalle. Jos Nuppu poikittaa trailerin sivuille, voin taas huomauttaa köydellä, että tämä ei käy. Jos heppa peruuttaa, sitten peruutetaan niin kauan että se ei ole enää mukavaa. Näillä kun työskenneltiin, tajusi Nuppukin aika nopeasti, että helpoimmalla pääsee menemällä traileriin. Nuppu onneksi myös esitti kaikki huonot tapansa kun Vepsä teki sen kanssa, joten saatiin niihin kaikkiin hyvät ohjeet :D Vajaan tunnin työskentelyn jälkeen Nuppu meni kädellä osoittamalla traileriin, eikä meinannut haluta tulla pois sieltä vaikka pyydettiin. Mutta Vepsäkin totesi että aika vahva tamma on, sen verran kauan se sillekin pisti hanttiin... :D Sen sitä saa kun ostaa punaisen tamman!

Ennen lähtöä mä lastasin Nupun vielä itse pari kertaa, ja katsottiin että osaan tehdä ne neljä perusharjoitusta maastakäsin. Vepsän tekeminä ne näyttivät tosi yksinkertaisilta, mutta pitkää ja painavaa köyttä oli yllättävän vaikea käsitellä! Tärkeintä kaikkea koulutusta tehdessä on kuitenkin se, että osaa itse reagoida tarpeeksi nopeasti, oli kyse sitten palkitsemisesta tai sanomisesta hevoselle että tuo ei käy.


Tästä käynnistä on nyt pari viikkoa, ja ollaan tehty pari kolme kertaa lastausharjoituksia, niin että joka viikko tulisi vähintään kerran lastattua se. Muita maastakäsittelyharjoituksia olen tehnyt aina kun vain olen ollut Nupun kanssa liikkeellä, maneesiin kulkiessa ja tarhasta hakiessa. Esimerkiksi kaikista oviaukoista kuljen aina niin, että lähetän Nupun samaan tyyliin kuin traileriin mennessä. Lastausharjoituksissa Nuppu on alkuun ollu vähän eri mieltä kyytiin menosta, mutta nyt harjoittelu on ollut mielekästä, kun mulla on selvät ohjeet mitä pitää tehdä! Ja ne ovatkin toimineet, sillä joka harjoituskerta on päättynyt hyvin, Nuppu seisoo kopissa tasan niin kauan kuin minä haluan. Yhdellä valmennusreissulla ollaan myös käyty, ja oli kyllä ihanaa lähteä, kun molempiin suuntiin Nuppu lastautui kuin unelma! Koko ajan odottelen, että milloin Nuppu alkaa kyseenalaistamaan näitä uudelleen, sillä sen se varmasti tekee... Mutta jatkamme harjoituksia :D

Lopputuloksena siis olen erittäin tyytyväinen että lähdettiin hakemaan apua Vepsältä. Oltaisiin oikeastaan voitu mennä aikaisemminkin... Varmasti on muitakin tapoja ratkoa ongelmia lastaukseen tai mihin tahansa muuhun liittyen, mutta tästä jäi meille kyllä hyvä kokemus! Ja ennenkaikkea tässä oli varmasti kyse myös meidän ihmisten kouluttamisesta, ei varmasti jollakin kokeeneemmalla hevosihmisellä olisi ikinä tullutkaan mitään ongelmia Nupun kanssa. Uskon myös, että vaikka saatiin tästä apua ennenkaikkea lastaukseen, niin myös muu eläminen helpottuu. Esimerkiksi kun laitetaan kisapaikalla Nuppua kuntoon, se seisoo paikoillaan (eikä hyöri ja pyöri) ja taluttaessa tulee minne haluan eikä rynni haluamaansa suuntaan. Pieniä juttuja, mutta lisäävät turvallisuutta hevosten kanssa toimiessa ja helpottavat kummasti :)

4 kommenttia:

  1. Hieno juttu, että saitte avun ongelmaan!

    Kuitenkin sen verran haluaisin tuoda esille, että johtajuus-ajattelu hevosen kanssa on nykyisin jo monesti tutkimuksissa todettu huonoksi. Samoin kuin pelkkä paine-poisto systeemi, jossa hevosen toinen vaihtoehto on aina epämiellyttävä, jos ei tee niin kuin ihminen sanoo.
    Mikään ei ole mustavalkoista ja toki eteen tulee tilanteita, joissa vaan pitää toimia.. Mutta suosittelen tutustumaan myös tutkimuksiin siitä, miten hevosta voi kouluttaa ja opastaa hieman eri lähtökohdasta, kuin tästä perinteisestä "ihminen on johtaja" näkökulmasta käsin.

    Tsemppiä treeneihin ja kivaa alkanutta vuotta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoista, en ookkaan kuullut! Mulle jäi semmoinen olo että tääkin oli loppujenlopuksi suhteellisen hevosystävällinen tapa ratkaista ongelma, mutta pitää tutustua! Aina oppii uutta ;) Kiitos ja hyvää alkanutta vuotta sinnekin :)

      Poista
  2. Tosi hyvä postaus! Hevosten kanssa tulee just helposti tilanteita et ei vaan omat resurssit enää riitä keksimään mitä seuraavaks tekisi. Toi oli jännä että ongelma oli muussa kun itse traikussa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Nimenomaan, mä en loppuaikoina jaksanut yrittää lastausta kun 5 minuuttia kunnes heitin jo hanskat tiskiin, työkalut ongelman ratkaisuun yksinkertaisesti loppui kesken! Ja jep tässä ei ollu missään nimessä kyse mistään "lastauskammosta", ennemminkin kurittomuudesta. Nyt mulla on onneksi hyvät ohjeet millä saadaan tilannetta korjattua :P

      Poista